ESIMERKKI PALAUTEEN JA VIDEON KÄYTÖSTÄ

Parasta tässä videossa oli
Äänet (huohotukset, litinät, lotinat, laulu jne.) oli saatu tallennettua erittäin hyvin ja ne olivat oikein hyvä mauste ja niiden sijoitus elokuvassaajallisesti hyvin harkittu. Ne saivat odottamaan ratkaisua...ja miettimään tilannetta! Kui? Mitä tapahtuu? Ehdottomasti parasta elokuvassa olivat alku- ja loppukohtaukset.

Pidimme myös
Mukava lisäpiriste oli myös se, kun kuvakulmaksi oli otettu pääosan esittäjän oma näkökulma (miltä maailma siis hänen silmin katsottuna näytti)! Kellot alussa saivat minut muistelemaan lapsuuden aikaisia lastenohjelmia keijuja ja muuta villiä väkeä. Myös ovet viehättivät, niiden takaa paljastuvat tilat ja asiat.

Mitä opin/mme tästä videosta
Joissain kohdin kuva vaihtui melko nopeasti eikä ensimmäistä kertaa elokuvaa katsoneen silmä meinannut pysyä tahdissa mukana. Tämä opettaakin sen, että aina pitää muistaa huomioida otosten kesto (liian lyhyt jättää aukkoja elokuvaan, kun taas liian pitkät otokset tylsistyttäisivät helposti katsojaa).

Opimme myös katsomaa elokuvaa eri tavalla ensikertalaisena; omaa työtään tehdessä ei aina muista, etteivät kaikki tiedä samoja taustatietoja kuin elokuvan tekijä itse. Kaikki pitää muistaa kertoa sopivalla nopeudella ja tavalla.
Mielenkiintoiset kuvakulmat ja leikkaukset loivat hektisen ja eteenpäin menevän tunnelman, siis kohti Jotain mentiin...

Terveiseni tekijöille:
Olisi ollut mielenkiintoista nähdä elokuva myös jonkin musiikin kera. Olisikohan elokuvan luonne muuttunut? Vaaleanpunaiset saappaat oli söpöt! =0)
Aika ahdistava ja pelokas tunne oli - oltiinko matkalla pelastukseen ja valoon? Toivottavsti saavuttiin turvalliseen kotiin. Tipahdin ajoittain kärryiltä, joten hieman kuvallisia vinkkejä olisi saanut olla lisää. Pidin musiikittomuudesta ja puhumattomuudesta!
Kuvaus on varmasti vienyt tavattomasti aikaa, sen näkee jo monista kuvauspaikoista. Tsemppiä uusiin koitoksiin!

Terveisin Laura , Maippi, Sissel ja Maria TOKL